Matalista koroista kannattaa ottaa nyt vielä hyöty irti

Nyt kannattaa vielä nauttia matalista koroista. Odotettu peliaika päättyy puolen vuoden päästä. Lokakuu toi jo ensimmäiset varoitukset mahdollisesta korkotason uudesta noususta.
– Peliaika viitekoroilla kikkailussa vähenee. Lyhyimmät euriborit ovat hyvin edullisia ehkä vielä puolen vuoden ajan, arvelee Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm Taloussanomille.

Asuntovelallisen paras keino tienata korkomuutoksilla on säädellä lainan maksueriä. Korkomenot ovat pienentyneet, joten esimerkiksi tasalyhenteisten lainojen hoitoon kuluu vähemmän rahaa, kuin mitä velallinen on siihen varannut. Osa Taloussanomien haastattelemista asiantuntijoista sanoo nyt, että matalan koron aikana lainaa kannattaa lyhentää niin ripeästi kuin voi.
– Se maksaa itsensä takaisin siinä vaiheessa kun korot ovat nousseet. Koska pääoma on silloin pienentynyt, korkeampi korkotaso ei rasita samalla tavalla, sanoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen Taloussanomille. Jo muutaman tonnin ylimääräisellä lainanlyhennyksellä pystyy keventämään lopullista velanmaksuaikaansa usealla kuukaudella. Timo Lindholm muistuttaa, että annuiteettilainoissa lyhennyksen osuus on tänä vuonna noussut automaattisesti. Tiukoilla olevan velallisen ei tarvitse välttämättä muuta tehdä.

Toinen vaihtoehto on nauttia matalista koroista sijoittamalla lyhennyksistä vapautuva raha muualle. Paikallisosuuspankkiliitto on laskenut ylimääräisen lyhennyksen ja vastaavasti samankokoisten sijoitusten vaikutuksia. Esimerkiksi 150 000 euron asuntolainan korko on voinut pudota nyt edellisvuoden tasosta vaikkapa 2 prosenttiyksikköä. Tasalyhenteisessä lainassa tämä merkitsee vuodessa 3 000 euron säästöä korkokuluista. Jos laina-aikaa on jäljellä 15 vuotta ja asuntolainan hinta pysyy vastedes keskimäärin neljässä prosentissa, nyt tehdyllä 3 000 euron ylimääräisellä lyhennyksellä lainanmaksu päättyykin jo 14 vuoden ja 8 kuukauden kuluttua.
– Kokonaiskorko koko jäljellä olevalta laina-ajalta jää 2 450 euroa pienemmäksi, sanoo liiton johtaja Timo Hulkko. Suurin piirtein samaan tuottoon velallinen pääsisi, mikäli hän onnistuisi sijoittamaan tuon 3 000 euron summan siten, että se tuottaisi joka vuosi vähintään neljä prosenttia puhtaana käteen. Hulkko myöntää, että pitkällä aikavälillä esimerkiksi pörssisijoituksilla tuotto todennäköisesti nousisi korkeammaksikin.
– Ylimääräinen lyhennys on kuitenkin varmin sijoitusmuoto, hän muistuttaa.

Myös Nordean Anu Nummisen mukaan jotkut sijoitusgurut ovat vakaasti sitä mieltä, että lainanlyhennykseen varatuilla rahoilla kannattaa pelata tuottoisammissa kohteissa.
– Mutta minusta velallinen ottaisi tässä aika ison riskin sijoitustensa arvon kehityksestä, Numminen sanoo. Koron vaihtaminen on herättänyt myös keskustelua.
– Viime vuoden koronvaihtohyöty johtui poikkeuksellisesta tilanteesta. Korkotaso laski hämmästyttävän paljon ja nopeasti, sanoo Timo Hulkko. Hänen mielestään nykyiset lyhyet viitekorot ovat yhä velallisen kannalta järkevä valinta.
– Jos haluaa ottaa maksimihyödyn irti alhaisesta korkotasosta, voi lainan sitominen esimerkiksi kuukauden euriboriin, Anu Numminen pohtii.

Vuoden euriborin ja kuukauden euriborin välinen ero on nyt noin 0,8 prosenttiyksikköä. Tosin korkojen noustessa lyhyimmät euriborit voivat muuttua äkkiä kalliiksi. Ihan huvikseen viitekorkoja ei kannata vaihdella, sillä pankitkin ovat oppineet perimään vaihdosta mojovat palkkiot. Timo Lindholm tunnustautuu lyhyiden korkojen ystäväksi.
– Pitkissä, 15–25 vuoden lainoissa on aika mahdoton arvata, mikä viitekorko olisi koko laina-ajalta edullisin. Pitkä korko on harkinnan arvoinen silloin, kun se on todella matala. Mieluummin reilusti alle kolme prosenttia, hän sanoo. Hypoteekkiyhdistyksen Matti Inha puolestaan ei enää viivyttelisi turvatoimia: lainan viitekoron voisi vaihtaa heti pitempään ja näin lukita sen taatulle tasolle. Hän muistuttaa, että pitkän koron asuntolainaa saa marginaaleineen jo alle neljän prosentin kokonaishinnalla.
– Nyt ollaan historiallisen alhaisessa korkotasossa, siksi pitkään viitekorkoon on syytä mennä. Jos lähtee metsästämään optimaalista ajoitusta, todennäköisesti myöhästyy, hän sanoo. Jos korkojen nousu tosissaan pelottaa, hermojaan voi säästää kiinnittämällä lainakorkonsa vaikka ensi viikolla. Ajoituksen onnistuminen on joka tapauksessa aina lopulta tuurista kiinni.
– Pitkä korko sopii parhaiten asiakkaalle, joka haluaa minimoida riskit koronnoususta ja jonka talouden pelivara on hyvin pieni, sanoo Timo Hulkko. Nordean Anu Numminen suosittelee, että velallinen ainakin päättäisi jo nyt valmiiksi, miten toimii kun arvelee korkojen olevan kääntymässä uuteen nousuun. – Kannattaa suojautua silloin, kun koronnostot eivät vielä kolkuttele ovella. Periaatepäätös siitä, pitääkö lainakorkonsa vastedes heiluvana tai vakaana, kannattaa tehdä nyt, hän sanoo.
– Ei spekulaatiota, korkokustannus kiinni ja nukut yösi rauhassa, neuvoo Matti Inha.

Suoraan lainattu Taloussanomien artikkelista.