Pankit suosittelevat uusien asuntolainojen ottajille korkokattoa ja kiinteitä korkojaksoja

Markkinakorkojen nousu on edessä ja se on selvää sekä maallikolle että ekonomeille. Pankeissa tähän on nyt varauduttu ja asuntolainojen ottajille suositellaan korkokattoa ja kiinteitä korkojaksoja, joiden avulla velan voi suojata korkoriskiltä.

– Toki tällaisena aikana, kun korot ovat näin mahdottoman alhaalla, esitetään vaihtoehto, että asiakas suojaisi ainakin osan lainaansa, jollei koko lainaa, sanoo Handelsbankenin liiketoimintajohtaja Tiina Roschier Taloussanomille.

Helsingin OP:n asuntopalveluista ja kuluttajarahoituksesta vastaava pankinjohtaja Risto Pehkonen toteaa Taloussanomille, että asia on mitä ajankohtaisin. Korkokatto tarkoittaa, että laina-asiakas sopii pankin kanssa tason, jonka yli hänen korkonsa ei nouse, vaikka yleinen korkotaso kohoaisi miten korkealle tahansa. Usein korkokatto sovitaan vain osalle laina-aikaa tai osalle velkasummaa Mitä lähempänä sopimisajankohdan korkotasoa katto on, ja mitä suuremmalle summalle ja pidemmäksi aikaa se sovitaan, sitä enemmän se maksaa. Silti Helsingin OP:n Pehkosen mielestä korkokatto on nyt erittäin järkevä vaihtoehto.

– Korkokatossa on se hyvä puoli, että sen ottaja pystyy nauttimaan myös alhaisista koroista, hän lisää.

Toimistopäällikkö Matti Koivu Finanssivalvonnasta huomauttaa Taloussanomille, että korkokatto hinnoitellaan tulevaisuudenodotusten perusteella. Hinta muuttuu päivittäin sen mukaan, miten markkinat näkevät tulevaisuuden.

– Korkokatto on ihan hyvä tapa suojautua riskiltä, mutta yksittäisen asuntolainan ottajan on vaikea arvioida, onko hinta kohtuullinen suhteessa suojattuun riskiin, Koivu sanoo. Korkokatonottaja maksaa oikeastaan turvasta, joka takaa, että hänen lainaeränsä eivät kasva liian suuriksi, jos korot nousevat. Rahallisesti se kannattaa vain, jos asiakas säästää toimellaan enemmän kuin tuote hänelle maksaa. Usein korkokattoon päätyvä lainanottaja ottaa katon verran enemmän velkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hän maksaa suojauksestaan jatkuvasti myös korkoa. Finanssivalvonnan edeltäjässä, Rahoitustarkastuksessa, on laskettu, milloin korkokatto kannattaa. Laskelma on tehty 15 vuoden 150 000 euron tasalyhennyslainalle. Jos lainaan otetaan 4 000 euroa maksava korkokatto viideksi vuodeksi, yleisen korkotason pitäisi olla koko korkokaton voimassaoloajan vähintään 0,62 prosenttiyksikköä kattoa korkeammalla. Jos korot nousisivat vasta viidentenä vuonna, niiden pitäisi koko viimeisen korkokattovuoden ajan pysyä yli 3,64 prosenttia katon yläpuolella. Finanssivalvonnan Koivu suosittelee Taloussanomissa, että suojausta harkitsevat vertaavat korkokaton kustannuksia kiinteäkorkoiseen lainaan. Se tarkoittaa, että koko lainaan tai sen osaan sovitaan joko koko laina-ajaksi tai osaksi sitä kiinteä korkojakso. Tavallisimmat kiinteät jaksot ovat kolme ja viisi vuotta.

Sampo Pankin Anne Pakomäki taas suosittelee korkoriskin jakamista siten, että osa lainasta on vaihtuvakorkoista ja osa kiinteää. Kiinteä korko ei maksa asiakkaalle mitään, mutta välttämättä ei hyödytäkään häntä. Lainanottaja hyötyy, jos korot nousevat yli sovitun rajan. Jos ne jäävät rajan alle, hän maksaa koko ajan yleistä korkotasoa enemmän korkoa.

Lähde: Taloussanomat