Velkajärjestelylakia pitää muuttaa kulutusluottojen vuoksi

Oikeusministeriön työryhmä pohtii velkajärjestelylain muuttamista. Suurena syynä on holtiton pikavippaaminen.

Kulutusluottojen kanssa on joutunut pulaan jo niin moni, ettei velkajärjestely sellaisenaan enää riitä. Vaikka velkajärjestelyn pitäisi olla mahdollinen vain kerran elämässä, tänä päivänä joka kymmenes hakemus tulee ihmisiltä, jotka ovat käyneet järjestelyn jo kertaalleen läpi.

Velkajärjestely on viimeinen keino selvitä velkakierteestä, jos velkojan kanssa ei saada aikaa maksusopimusta. Vielä 90-luvun lamassa velkajärjestelyyn pääsivät lähinnä lainojen takaajat tai yrityksensä kanssa konkurssiin menneet suomalaiset. Nyt suurin osa hakemuksista tulee itsensä ongelmiin saakka lainanneilta tai laskut maksamatta jättäneiltä.

Valtion resurssit eivät enää riitä suomalaisten velkojen järjestelyyn. Siksi oikeusministeriön työryhmä on ehdottanut, että maksuohjelmaa lyhennettäisiin ja velallisille myönnettäisiin vapaakuukausia, jolloin velkaa ei tarvitsisi lyhentää.

Tämä leikkaisi velkojien saamisia jopa 60 prosentilla, sillä maksuohjelman loputtua velallinen vapautuu lopuista veloistaan. Myös hyvää perimistapaa noudattavien asema huononisi, sillä huonoa perintätapaa kohdanneet velalliset pääsisivät velkajärjestelyyn etusijalla. Samoin nuorten pääsyä velkajärjestelyyn halutaan helpottaa.

Mitään ei ole vielä päätetty. Keskuskauppakamari on kritisoinut tiukoin sanoin uudistusehdotusta, sillä sen mielestä holtittomasta luotottamisesta ei pidä palkita kevyemmillä velkajärjestelyillä. Velkatilanne on kuitenkin jo niin pahassa solmussa, että jotakin täytyy tehdä.