Helsingin Sanomat uutisoi eilen Espanjan ja Ranskan valtionlainojen onnistuneesta myynnistä. Lainojen huutokauppojen onnistumista voidaan pitää positiivisena merkkinä – asiantuntijoiden mielestä eurokriisi olisi syventynyt, jos myynti ei olisi toiminut. Se siis ainakin rauhoittelee pelkoja useamman euromaan lainamenojen käsistä riistäytymisestä.

Kokoomuksen kansanedustajat keräävät allekirjoituksia pikavipit kokonaan kieltävään lakialoitteeseen, mitä voidaan pitää yllätyksenä. Kokoomusta kun perinteisesti pidetään markkinamyönteisimpänä puolueena. Samaan aikaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) on tuomassa eduskuntaan esitystä pikavippilainsäädännön tiukentamisesta ensi kevään kuluessa.

Pikavippiyhtiöillä on lain mukaan velvollisuus ilmoittaa lainojensa todellinen vuosikorko. Karjalaisen tekemän selvityksen perusteella kuitenkin jopa puolet vippifirmoista ilmoittavat koron todellista korkoa pienemmäksi ja samalla johtavat kuluttajaa harhaan.

Ruoka, lääkkeet, terveydenhoito- ja lastenhoitokulut - näihin tarkoituksiin haetaan pikavippejä yleisimmin Suomen Pienlainayhdistyksen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan. Kyselyyn vastasi reilut 500 henkilöä.

Valtakunnanvouti Juhani Toukolan mielestä pikavippien ja muiden pienten kulutusluottojen perinnässä ilmenee paljon ongelmia, ja perintäkulut ovat usein aivan liian suuria. Helposti myönnettävien, mutta kuluttajille kalliiden luottojen yleistymisen myötä myös saatavien perintä perintätoimistojen ja ulosoton avulla on lisääntynyt.

Toukolan mielestä pienet saatavat kasvavat ulosottoon saapuessaan moninkertaisiksi alkuperäiseen pääomaan verrattuna.

Asuntovelkaiset voivat taas huokaista helpotuksesta. 12 kuukauden euribor kääntyi pörssiromahduksen seurauksena eilen laskuun. Koron uskotaan pysyvän alhaalla ainakin vuoden loppuun saakka.

Lainamarkkinat ovat tällä hetkellä vaikeammin ennustettavissa kuin aikoihin. Korkojen on odotettu nousevan tasaisesti historiallisesta kuopastaan. Asuntovelkaisille tämä tarkoittaisi tietysti lainakulujen merkittävää kasvua. Nyt suunta näyttää kuitenkin muuttuneen.

Oikeusministeriön työryhmä pohtii velkajärjestelylain muuttamista. Suurena syynä on holtiton pikavippaaminen.

Kulutusluottojen kanssa on joutunut pulaan jo niin moni, ettei velkajärjestely sellaisenaan enää riitä. Vaikka velkajärjestelyn pitäisi olla mahdollinen vain kerran elämässä, tänä päivänä joka kymmenes hakemus tulee ihmisiltä, jotka ovat käyneet järjestelyn jo kertaalleen läpi.

Nordea nosti ensimmäisenä uusien asuntolainojen keskimarginaaliaan. Nousu oli odotettu ja muiden pankkien uskotaan seuraavan perässä.

Taloussanomat uutisoi tänään, että pankkien uusien asuntolainojen keskimarginaali on noussut heinäkuusta elokuuhun 0,02 prosenttia. Nordea nosti marginaaliaan 0,70 prosentista 0,78 prosenttiin. Nousu on uutta, sillä marginaalit ovat pysyneet tasaisessa laskussa viime vuodet.

Euroalueen synkkyyden keskellä Taloussanomat muistutti meitä hopeareunuksesta. Tällä hetkellä suomalaisella asuntovelallisella menee nimittäin hyvin. Korot ovat ennätysalhaalla, ja tästä on kiittäminen euroalueen reunamaita.

Merkinnän saaneiden määrä kasvoi yhtä nopeasti viimeksi vuonna 1996.

Suomen Asiakastiedon luottorekisteriin on tullut tammi-kesäkuussa maksuhäiriömerkintöjä lähes 906 500 kappaletta. Maksuhäiriöiden näin raju kasvu selittyy huhtikuun alussa muuttuneella ulosottomerkintöjen rekisteröintitavalla. Nykyään jokainen ulosottoon sisältyvä velka on oma merkintänsä.